Pieni Juurileipomo

”Rakkaudesta hyvään leipään”

Pieni Juurileipomo artesaanileipomomme on muuttamassa Suomen huipulle Utsjoelle.

Aloitamme leivonan Utsjoen Kevolla heinäkuussa 2023.

Leivomme kaikki vatsaystävälliset kiviarinauunissa paistetut leipämme ja pullamme hapanjuurella ilman teollista hiivaa, lisäaineita ja jauhoparanteita. Jauhoina leivonnassa käytämme ainoastaan suomalaisten pientuottajien viljelemiä muinais- ja maatiaisviljoja.

Yrityksemme, Visun Villisika Oy, perustettiin vuonna 2015. Leipomotoimintamme aloitettiin helmikuussa 2019 Visuvedellä. Lokakuussa 2020 leipomomme muutti uusiin isompiin artesaanihenkisiin tiloihin Virtain Vanhalle Osuusmeijerille.

Tuotteemme on leivottu muinais- ja maatiaisviljoista hapanjuurella

Leivomme Pienessä Juurileipomossa kaikki leipämme ja pullamme hapanjuurella ilman teollista hiivaa, lisäaineita ja jauhoparanteita.

Pienen Juurileipomon juurileipä

Voitti kultaa 2019 Jyväskylässä Artesaaniruuan SM-kisoissa hapanjuurikategoriassa. Aineksina on käytetty Taalainmaan maalaisvehnää ja täysjyvä -Emmeriä.

Emmer hapanjuurileipä

Maailman toisiksi vanhimmasta viljasta leivottu pähkinäisen maun omaava leipä.

Siemen hapanjuurileipä

Siemeninä käytetty auringonkukan-, kurpitsan-, seesamin- ja unikonsiemeniä.

Muinaisviljaleipä

Valmistuksessa käytetty yksijyvää, emmeriä, spelttiä ja maalaisvehnää.

Ruisleipäset

Koukuttavia suosittuja suussa sulavat ruispalojamme käytetään esimerkiksi burger -sämpylöiden tapaan.

Parhaat raaka-aineet ja riittävästi aikaa: syntyy ihanan makuinen leipä, joka hellii myös vatsaa

Valtaosa leivistämme on leivottu suomalaisilla maatiais- ja muinaisviljalajikkeilla. Keliaakikolle nämä viljat eivät sovi.

Pienen Juurileipomon käyttämiä muinais- ja maatiaisviljalajeja

Emmer

Emmer on maailman toisiksi vanhin vilja, jota on viljelty Suomessakin 2500 vuotta sitten. Emmerille tunnuksenomaista on sen pähkinäinen maku. Leivottaessa siitä tulee kauniin vaaleanruskeaa. Emmer -hapanjuurileivässämme on käytetty ainoastaan Emmeriä.

Yksijyvävehnä

Yksijyvävehnä on maailman vanhin vehnä, ja sitä on viljelty jo yli 10 000 vuotta.

Kaskiruis

Kaskiruista on viljelty paljon Suomessa 1700-1800-luvuilla vielä. 1900-luvun alussa sen todettiin kadonneen kokonaan. 1960-luvulla norjalaisen riihen lattianraosta löytyi muutamankymmentä tätä harvinaisen viljan jyvää, joista saatiin 7 itämään – ja laji saatiin pelastettua. Kaskiruis palkitsee maullaan – ja on haastava vilja leipoa ja kasken vuoksi viljellä.

Näin juurileipämme valmistuu

Raaka-aineiksi riittävät yksinkertaisimmillaan vain jauhot, vesi ja suola.
Kaikki työvaiheet tehdään taikinan sekoittamista lukuun ottamatta käsin
Leipää nostatetaan hapanjuurella ilman teollista hiivaa jopa 24-48 tuntia: pitkässä prosessissa viljat fermentoituvat paremmin sulavaan muotoon
Lopuksi leipä paistetaan 250-asteisessa kiviarinauunissa ihanteellisessa kosteudessa
Kosteus tekee leipään ihanan rapean kuoren, ja nostattaa leipää entisestään